Syyllisyydenjako
LV 08/1939
Lautakunnan istunto
Tapahtumatiedot
A ajoi pakettiautolla maantietä pitkin. Hänen takanaan ajoi tuntemattomaksi jäänyt henkilöauto. Sen takana ajoi moottoripyörällä Y, jonka takana ajoi vielä moottoripyörällä X.
X kertoi todistajanlausunnossaan että Y oli lähtenyt ohittamaan edellään ajanutta henkilöautoa. Henkilöauto oli lähtenyt siirtymään ohitustarkoituksessa vasemmalle Y:n moottoripyörän ollessa jo sen rinnalla. Auton ollessa melkein kiinni moottoripyörässä Y oli X:n mukaan tehnyt väistöliikkeen vasemmalle ja menettänyt moottoripyöränsä hallinnan. Henkilöauto oli palannut omalle ajokaistalleen. Y oli suistunut moottoripyörän päältä tielle ja moottoripyörä oli törmännyt ensimmäisenä ajaneen pakettiauton takakulmaan.
Vakuutuslaitoksen korvauspäätös
A haki korvausta pakettiauton vaurioista Y:n kuljettaman moottoripyörän liikennevakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö eväsi korvausvaatimuksen katsoen, ettei moottoripyörän kuljettajan Y:n puolella ollut tuottamusta liikennevahinkoon. Moottoripyörän liikennesääntöjen vastaista kulkua ei myöskään ollut osoitettu.
Lausuntopyyntö
A pyysi korvauspäätökseen tyytymättömänä lausuntoa liikennevahinkolautakunnalta. Lausuntopyynnössään hän vaati vahinkonsa korvaamista Y:n moottoripyörälle myönnetystä liikennevakuutuksesta. A:n mukaan todistaja X:n sekä A:n kyydissä matkustajana olleen henkilön kertomusten perusteella Y oli lähtenyt ohittamaan kahta ajoneuvoa varmistumatta siitä, ettei edellä ajava lähde myös ohittamaan. Joka tapauksessa moottoripyörän kulku oli ko. tilanteessa liikennesääntöjen vastainen.
LAUTAKUNNAN LAUSUNTO
Syyllisyydenjako
Liikennevakuutuslain 8 §:n mukaan milloin moottoriajoneuvon aiheuttama liikennevahinko on kohdistunut toiseen moottoriajoneuvoon, ei vahinkoa korvata ensiksi mainitun ajoneuvon vakuutuksesta, jollei vahinko ole aiheutunut sen omistajan, kuljettajan tai matkustajan tuottamuksesta tai siitä, että ajoneuvon kulku tai sijoitus oli liikennesääntöjen vastainen tahi että ajoneuvo oli puutteellisessa kunnossa. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos myös sillä puolella, jolle vahinkoa aiheutui, on tuottamusta tai jokin muu 1 momentissa tarkoitettu olosuhde tulee korvausta määrätessä ottaa huomioon kaikki vahinkoon vaikuttaneet olosuhteet ja näiden perusteella määrätä, missä määrin ja kenelle korvausta on suoritettava.
Liikennevakuutuksesta korvataan edellä mainitun liikennevakuutuslain 8 §:n perusteella moottoriajoneuvon toiselle moottoriajoneuvolle aiheuttama vahinko joko tuottamuksen perusteella tai sillä perusteella, että ajoneuvon kulku tai sijoitus on ollut liikennesääntöjen vastainen. Viimeksi mainitussa on kysymys tuottamuksesta riippumattomasta vastuusta ja korvausvastuun synnyttää liikennesääntöjen vastainen kulku sinänsä. Kuten Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1998:103 todennut, tämän korvausperusteen tarkoituksena on turvata oikein ajaneen ja liikennevahinkoon ilman omaa syytään joutuneen osapuolen oikeus korvaukseen lainkohdassa kuvatussa tilanteessa silloinkin, kun tuottamusta vastapuolessa ei ole.
Edelleen liikennevakuutuslain 14 §:n mukaan jos vahingonkärsineellä on saman liikennevahingon johdosta oikeus saada korvausta kahdesta tai useammasta liikennevakuutuksesta, vastaavat vakuutusyhtiöt siitä kukin omasta ja toistensa puolesta.
Asiassa oli riidatonta, että Y:n kuljettama moottoripyörä oli törmännyt A:n kuljettaman pakettiauton vasempaan takakulmaan. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Y:n kuljettaman moottoripyörän törmääminen pakettiautoon ei ollut aiheutunut hänen puolellaan olleesta tuottamuksesta, vaan liikennevahinko oli aiheutunut tuntemattomaksi jäänyttä henkilöautoa kuljettaneen henkilön tuottamuksesta. Henkilöauton rekisterinumeroa ja sitä kautta liikennevakuutuksesta huolehtivaa liikennevakuutusyhtiötä ei oltu saatu selvitettyä. Edelleen asiassa oli riidatonta, ettei pakettiautoa kuljettanut A ollut menetellyt tilanteessa huolimattomasti taikka liikennesääntöjen vastaisesti. Näin ollen asiassa oli kysymys siitä, voidaanko korvausvastuu perustaa liikennesääntöjen vastaiseen kulkuun tilanteessa, jossa tiedossa on, että liikennevahinko on aiheutunut tuntemattomaksi jääneen auton kuljettajan tuottamuksesta.
Liikennevakuutuslain 8 §:n 1 momentissa luetellut korvausperusteet ovat sovellettavissa rinnakkain ja korvausta vaativa voi vedota vastapuolen tuottamuksen ohella muun muassa liikennesääntöjen vastaiseen kulkuun. Toisaalta, jos vahinkoa aiheuttaneen tuottamuksesta ei ole esitettävissä selvitystä, vahinkoa kärsinyt voi vedota yksinomaan liikennesääntöjen vastaiseen kulkuun. Liikennevakuutuslain edellä selostetussa 8 §:n säännöksessä ei korvausvastuun perusteena edellytetä mitään erityistä syytä sille, mistä liikennesääntöjen vastainen kulku on aiheutunut. Näin ollen säännös ei rajoita korvausvastuuta myöskään sellaisessa tilanteessa, jossa liikennesääntöjen vastaisen kulun on aiheuttanut kolmannen osapuolen tuottamus.
Edellä selostetulla tavalla Y oli menettänyt kuljettamansa moottoripyörän hallinnan sen vuoksi, että henkilöauton kuljettaja oli ryhtynyt liikennesääntöjen vastaisesti ohittamaan A:n pakettiautoa sen jälkeen kun Y oli jo ryhtynyt ohittamaan henkilöautoa. Y:n moottoripyörä oli törmännyt A:n kuljettamaan pakettiautoon. Y:n puolella ei ollut tuottamusta liikennevahingon syntyyn, mutta Y:n kuljettaman moottoripyörän kulku on ollut liikennesääntöjen vastainen. Näin ollen Y:n moottoripyörälle liikennevakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö on liikennevakuutuslain 8 §:n ja 14 §:n nojalla Y:n tuottamuksesta riippumatta velvollinen korvaamaan A:n kuljettaman pakettiauton vahingot Y:n kuljettaman moottoripyörän liikennevakuutuksesta.
Näin ollen lautakunta suositti, että yhtiö korvaisi A:n kuljettaman pakettiauton vahingot Y:n kuljettaman moottoripyörän liikennevakuutuksesta.
Lautakunta oli yksimielinen.
