Myötävaikutus. Matkustaja. LV 05/1292
A oli matkustajana henkilöautossa X joka törmäsi valtatiellä linja-autopysäkin kohdalla lähes kokonaan ajoradalle pysähtyneeseen henkilöautoon. Henkilöauton X kuljettajan veren alkoholipitoisuus ajon jälkeen oli 1,79 promillea.
Kysymys lautakunnassa oli siitä, että voiko vakuutusyhtiö liikennevakuutuslain 7 § 3 momentin nojalla evätä A:n korvaukset hänen oman myötävaikutuksensa johdosta.
Liikennevakuutuslain (279/1959) 1 §:n 1 momentin mukaan liikennevakuutuksesta korvataan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko.
Vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain 7 §:n 3 momentin (656/1994) nojalla jos joku on aiheuttanut itselleen henkilöön kohdistuneen vahingon kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,60 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, suoritetaan korvausta ajoneuvon vakuutuksesta vain sikäli kuin siihen on erityinen syy. Sama koskee myös matkustajaa, milloin tämä vahingon sattuessa oli mukana ajoneuvossa, vaikka hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää edellä mainitusta kuljettajan tilasta.
Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO:2005:145 katsonut, että edellä mainittua säännöstä voidaan tulkita ja siten sitä on myös tulkittava yhteisön oikeuden edellyttämällä tavalla. Tämä merkitsee, että matkustajalle maksettavia korvauksia voidaan alentaa tämän säännöksen perusteella ainoastaan erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.
Ottaen huomioon korkeimman oikeuden edellä mainitussa ennakkoratkaisussaan omaksuman kannan tapaukseen sovellettavan liikennevakuutuslain 7 §:n 3 momentin tulkinnasta sekä asiassa esitetyn selvityksen lautakunta katsoi, ettei ole perusteita rajoittaa A:n oikeutta korvaukseen hänelle aiheutuneista henkilövahingoista.
Lautakunta oli yksimielinen.
