Selitteet

SAIRAANHOITOKUSTANNUKSET JA MUUT TARPEELLISET KULUT (VahL 5:2 § 1 kohta)

Lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Korvattavien sairaanhoito ja muiden kulujen tulee kuitenkin olla tarpeellisia. Yleisen vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen mukaan vahinkoa kärsineen on pyrittävä rajoittamaan korvattavaa vahinkoa. Tämä vahingon rajoittamisvelvollisuus koskee vahinkoa kärsinyttä myös tässä kohdassa käsiteltävien korvattavien kulujen osalta.

Sairaanhoitokustannukset

Sairaanhoitokustannuksina korvataan henkilövahingon kärsineelle tarpeellisesta tutkimuksesta, hoidosta tai muusta niihin rinnastettavasta terveyden- tai sairaanhoitoon kuuluvasta toimenpiteestä aiheutuneet kulut. Korvattavaa on siis toisaalta vamman toteamiseksi vaadittavien tutkimusten kulut ja toisaalta terveyden palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvat kulut, esimerkiksi lääkityksestä ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta aiheutuvat kulut. Tarpeellisuusvaatimuksesta johtuen korvattavaksi voidaan katsoa vain yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisista hoidoista ja tutkimuksista aiheutuvat kulut.

Liikennevakuutuksen korvauskäytännössä on niin kutsutun täyskustannusvastaavuusjärjestelmän käyttöön oton myötä 1.1.2005 tai sen jälkeen sattuneiden vahinkojen osalta luovuttu vaatimasta lähes yksinomaan julkisen sairaanhoidon palvelujen käyttämistä.  Näin ollen kysymys sairaanhoitokulujen korvausmäärästä ja niihin liittyvästä vahinkoa kärsineen vahingon rajoittamisvelvollisuudesta voi tulla esille vain niissä tapauksissa, joissa vahinkoa kärsinyt valitsee hoitopaikan vastoin vakuutuslaitoksen ohjeita. Näissä tilanteissa korvattavan vahingon ylärajana hoitokulujen osalta voidaan pitää sitä määrää, jonka vakuutuslaitos olisi joutunut vastaavasta toimenpiteestä korvaamaan, jos hoito olisi tehty vakuutuslaitoksen sopimuskumppanina olevassa hoitolaitoksessa.

Täyskustannusvastaavuusjärjestelmän tavoite on työkyvyttömyysaikoja lyhentämällä päästä korvausten kokonaismäärässä aikaisempaan nähden edullisempaan lopputulokseen. Vahingonkorvauslain 5 luvun perusteluissa on selostettu sama kokonaisvahingon pienentämisen periaate. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan voisivat yksityishoidon aiheuttamat kulut tulla korvattaviksi, jos näin rajoitetaan kokonaiskuluja esimerkiksi työkyvyn palauttamista jouduttamalla.

Sairaanhoitokustannuksina tulevat korvattaviksi myös tutkimuksiin ja hoitoihin hakeutumisesta aiheutuneet matkakulut mukaan luettuna saattajan käyttämisestä aiheutuneet kustannukset ja saattajan mahdollinen ansionmenetys. Saattaja on tarpeellinen esimerkiksi lasten ja vanhusten ollessa vahinkoa kärsineenä. Lisäksi saattajan matkakulut voivat olla korvattavia vamman laadusta johtuen.

Matkakulut korvataan pääsääntöisesti halvinta matkustamistapaa käyttäen syntyvien kulujen suuruisina. Poikkeuksen tästä voivat aiheuttaa esimerkiksi vahinkoa kärsineen vamman laadusta johtuvat vaatimukset tai puuttuvat tai kohtuuttomiin odotusaikoihin johtavat julkiset kuljetuspalvelut. Matkakulujakin koskee tarpeellisuuden ja vahingon rajoittamisen vaatimus.

Sairaanhoitokustannuksiksi voidaan lukea myös sopeutumisvalmennukseen osallistumisesta läheiselle aiheutuneet kulut ja ansionmenetys.

Katso myös lautakunnan soveltamisohje 1/2010.

Muut tarpeelliset kulut

Korvattavuuden edellytyksenä on, että kyseiset kulut ovat syy-yhteydessä liikennevahingossa saatuihin vammoihin. Tarpeelliset kulut korvataan täyden korvauksen periaatteen mukaan. Vahinkoa kärsineellä on kuitenkin vahingon rajoittamisvelvollisuus, joka merkitsee sitä, että hänen tulee pääsääntöisesti käyttää hinnaltaan edullisimpia palveluita. Korvattavia voivat olla esimerkiksi liikkumista, jokapäiväisestä elämästä selviämistä ja opiskelua helpottavien apuvälineiden hankkimisesta aiheutuvat kulut.  Korvattavia voivat olla myös vahinkoa kärsineen pääasiallisena asuntonaan käyttämään asuntoon hankituista apuvälineistä, laitteista ja muutostöistä aiheutuvat kulut.  Tarpeellisena kuluna voidaan korvata myös kodinhoitoavun käyttämisestä aiheutuneet kulut.  Korvattavaksi voivat tulla tosiasiallisesti aiheutuneet kulut. Sen sijaan esimerkiksi erilaisten liikennevahingossa saadun vamman vuoksi hyödyttömäksi jääneiden esineiden käyttöarvon menetys ei ole liikennevakuutuksesta korvattavaa vahinkoa.