Normit ja ohjeet 2025

Erinäiset kustannukset LV 05/93

Postikulut

Liikennevahingossa loukkaantunut X oli vaatinut lääkekorvausvaatimusten lähettämisestä vakuutuslaitokselle aiheutuneita kuluja korvattaviksi liikennevakuutuksesta.

Lautakunta totesi, että vakuutussopimuslain (543/1994) 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Vakiintuneessa korvauskäytännössä on katsottu, että tästä vahingonkärsineen lakiin perustuvasta tiedonantovelvollisuudesta aiheutuvat kustannukset eivät ole liikennevakuutuksesta korvattavia.

Lautakunta katsoi, että korvausvaatimusten esittäminen vakuutuslaitokselle kuuluu yllä kuvatun tiedonantovelvollisuuden piiriin. Näin ollen X:lle korvausvaatimusten lähettämisestä aiheutuneita kuluja ei tulisi korvata liikennevakuutuksesta.

Puhelinkulut

X oli vaatinut korvausta myös hänelle aiheutuneista puhelinkuluista. Hän on maininnut kulujen aiheutuneen ajanvarauspuheluista lääkärille.

Lautakunta totesi, vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla liikennevahingosta välittömästi johtuvat puhelinkulut, kuten vammautuneen hoidon kannalta välttämättömistä puheluista aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, ovat liikennevakuutuksesta korvattavia.

Lautakunta katsoi, liikennevahinkovammojen hoitoa varten tehdyt ajanvarauspuhelut lääkärille ovat sellaisia puheluita, joista aiheutuneet ylimääräiset kulut tulisi korvata liikennevakuutuksesta.

Liikennevakuutuksesta voidaan maksaa korvausta vain todellisuudessa aiheutuneesta vahingosta, jonka määrän osalta vahinkoa kärsinyt on näyttövelvollinen.Milloin vahingon määrästä ei ole saatavissa täyttä näyttöä tai se on vain vaikeuksin esitettävissä, on vahinko arvioitava kohtuuden mukaan.

X ei ollut esittänyt tarkempaa selvitystä hänelle todellisuudessa aiheutuneista ylimääräisistä puhelinkuluista. Tarkemman selvityksen puuttuessa lautakunta katsoi vakuutuslaitoksen maksaman korvauksen määrän 10 euroa kohtuulliseksi korvaukseksi X:lle aiheutuneista puhelinkuluista.